Pawling-pelin syntytarina

Pawling-pelin tarina alkaa paahteisena kesäpäivänä Kuhmalahdella kesämökkimme pihamaalta kesäkuussa 2022. Pohdiskelin millaista hauskaa, mutta suhteellisen rauhallista tekemistä voisin tarjota seniori staffilleni Lilille.

Lili oli koko ikänsä ollut aktiivinen koira. Hän nautti suunnattomasti uuden oppimisesta ja tehtävien suorittamisesta, ja luultavasti myös siitä millaisen yhteyden löysimme toisiimme aina yhdessä tehdessämme ja uutta opeteltaessa. Kaikkein eniten harrastimme tokoa ja kilpailimme myös tässä lajissa hyvällä menestyksellä.

Näin ollen koira ei kokenut todellakaan olevansa eläkeläinen, vaikka ikää alkoi tulla. Yhtä lailla piti saada puuhaa, ja hyvähän sitä on ollakin, pysyy mieli virkeänä.

Olin vuosia sitten opettanut Lilille juomapullon kaadon. Tätä opeteltiin, kun yritimme erään eläinkouluttajan kanssa ratkoa miten saamme koiran olemaan taukomatolla rauhassa (hiljaa). Pullon kaadolla Lilin oli ajatus ilmoittaa olevansa valmis aloittamaan, sen sijaan, että vinkumalla pyytäisi.

Mölkky on meidän kaksijalkaisten suosikkipeli mökillä, ja siksi pohdin voisiko Lilistä olla hauskaa kaataa niitä kuonollaan? Kokeilimme, ja koira osasi lähes välittömästi kaataa käskystä ja innostui hirveästi. Muisti selvästi sen kaatamisen idean! Aika nopeasti sain myös lisättyä keilojen määrää ja etäisyyttä koiraan. Voi että meillä oli hauskaa! Samoin perheelläni ja isovanhemmillani, kun he ihastelivat Lilin pelaamista. Lili piti näytöksen yleisölle pari kertaa päivässä, säästä riippuen.

Tässä kohtaa ei ollut muita vaatimuksia koiralle kuin se että kaataa kaikki keilat. Levitin niitä 12 mölkkykeilaa laajaltikin siinä pihamaalla ja tein erilaisia asetelmia. Haastetta sai lisättyä esimerkiksi niin, että keilat olivat aika kaukana toisistaan ja erikokoisissa ryhmissä. Näin ollen Lilin tuli tarkasti katsoa ympärilleen onko vielä kaadettavaa.

Kolmena kesänä pelailimme ihan vain omaksi iloksemme, kunnes aloin miettimään haluaisivatkohan muutkin pelata?

Ideasta tuotteeksi

Testiryhmä 1: Miten koira oppii keilan kaadon?

Kesällä 2024 pyysin muutamia tuttuja koirakoita avuksi tuotekehitykseen. Olin onnekas kun sain niin erilaisia koiria mukaan. Oli kiinanharjakoiraa, howawart, saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, shelttejä, bordercollie ja kultainennoutaja, sekä borderterrieri. Pyysin näiden koirien omistajia ottamaan tyhjän juomapullon tai mölkkykeilan ja opettamaan koiransa kaatamaan sen käskystä sekä videoimaan näitä treenejä. Annoin joitakin ohjeita, mutta myös vapautta toimia miten parhaaksi näki.

Moni ohjaaja valitsi sheippaamisen tavaksi opettaa kaatoa. Se oli yllättävää, ettei se ollutkaan useimmille mielestäni se paras tämä tässä keilan kaatamisessa. Yllättävää siksi, että usein sheippaaminen on aika hyvä valinta kun halutaan kouluttaa erilaisia käytöksiä. Sheippaamisella tarkoitetaan sellaista opetusmetodia, jossa ohjaaja on päättynyt vaikkapa opettaa koiralle mieluisaksi häkkiin menon. Suomeksi tätä sanotaan myös tarjoamisen kautta opetteluksi. Eli koira saa tarjota erilaisia asioita ja ohjaaja poimii sieltä palkkaamalla oikeansuuntaiset yritykset. Aluksi ohjaaja naksauttaa naksutinta tai sanoo palkkasanan (esim jes) jos koira katsoo häkkiä. Seuraavaksi voidaan nostaa palkkauksen kriteeriä siihen, että koira ottaa vaikkapa askeleen kohti häkkiä. Sen jälkeen vaikkapa häkkiin kurkistamisesta. Sitten yhden tassun laittamisesta sisään häkkiin jne. Eli ohjaaja palkkaa koiraa kaikesta oikeansuuntaisesta yrityksestä joka on askel lähempänä hänen mielessään olevaa tavoitetta (koira on häkissä). Tässä keilan kaatamisessa sheippaaminen toimi harvalla, ainakaan siinä ihan alkumetreillä. Mutta juuri siksihän testiryhmä olikin, jotta asioita voidaan testata ja kehittää.

Testiryhmä 2: Palkan suunta ja haasteen lisääminen sopivaan tahtiin

Kun pääsimme syksyyn laitoin Facebookkiin muutamiin koiraryhmiin ilmoituksen, joissa hain mukaan koirakoita tämäntyyppisellä ilmoituksella ”onko sinulla innokas koira, joka käyttää mieluusti päätään ja ratkoo helposti erilaisia älytehtäviä”.

Sain paljon vastauksia ja taas olin innoissani rotukirjon suhteen. Tuli mukaan pari shibaa, brasilianterriereitä, mittelspitzejä, amstaffi, dalmatiankoira, chihuahua ja villakoiria.

Koska olen toiminut jo 10 vuotta koirankouluttajana (opetan päätyökseni agilitya ja tokoa) osaan lukea tarkasti koirien eleitä. Tästä oli paljon hyötyä kun katselin testikoirakoiden videoita. Esimerkiksi jos ohjaaja antoi palkan onnistuneesta kaadosta kädestään, on koira kuin koira, ymmärrettävästi, joka keilan kaadon jälkeen hieman kysyvällä ilmeellä, tuleeko nyt palkka ja ottaa pari askelta ohjaajaan päin. Eli palkkaus oli hyvä hoitaa niin että ohjaajan vieressä on vaikka pöydällä nameja ja kun on palkitsemisen aika, hän heittää palkan sinne missä koira teki kaadon eli keilan luokse maahan. Palkkauksen suunta on aina koulutettaessa merkitsevä asia, ja niin oli nytkin, se oli havainto numero yksi.

Toinen tärkeä havainto liittyi siihen, että koira on saattanut ymmärtää jo, että pullon kaatamisesta saa namia, mutta ei halua yrittää, koska ei pidä äänestä joka tulee pullon kaatumisesta. Vaikka kyseinen koira ei olisikaan ääniarka, se koki sen epämiellyttävänä. Näin ollen päädyttiin puiseen ja matalaan keilaan, sekä ohjeistukseen pelata maton päällä.

Kolmas tärkeä seikka oli ohjeistaa pelaajia siirtymään aika pian useamman keilan kaatamiseen, koska muuten koira omaksuu ajatuksen, että jokaisen keilan kaatamisesta seuraa palkinto. Tällöin on vaikea saada sujuvasti aikaiseksi usean keilan kaato ilman, että koiraa joutuu kovasti usuttamaan jatkamaan. Tämä pätee myös jatkoon, liian kauan ei kannata pitää samaa keila määrää.

Päädyin sellaiseen ratkaisuun, että on koiralle selkeintä jos sille näytetään, että nami asetetaan keilan alle ja sitten annetaan sille lupa ottaa. Samalla voi sanoa vaikkapa ”kaada” kun koira tekee kaatoa. Muutamia kertoja nami on alla ja sen jälkeen voi jo heti kokeilla ilman. Sitä voidaan muutamia treenikertoja vuorotella, on nami ja ei ole namia (koira saa toki palkan joka kerta, mutta se ei välttämättä ole keilan alla). Ensimmäisillä kerroilla vain yksi keila ja pian namia voi laittaa kahden tai kolmenkin keilan alle. Tämä tuntui toimivan kaikilla koirilla, paitsi yhdellä, joka ajatteli puukeilaa namipallona ja yritti saada sieltä namia ulos, vanhasta tottumuksesta.

Aikaisemmin mainitsinkin jo siitä, että yllätyin sen suhteen, ettei keilan kaadon opettelussa ollut hyvä idea tehdä puhtaasti sheippaamista. Sen vuoksi, että koiralle jää paljon tulkinnan varaa ja se voi esimerkiksi ottaa keilan suuhun. Tämä jää helposti päälle esimerkiksi noutajilla, joten on parempi koittaa välttyä koiran keksimästä sitä. Yhden noutajan kanssa teimme tästä syystä alkeisopetuksen termosmukeilla. Niitä se ei saanut suuhunsa. Mielestäni on paljon parempi aluksi ohjata kaatoon hyvin selkeästi ja sen jälkeen, kun sitä on tehty hetki, kysyä koiralta mistä asiasta saa palkkaa, eli ottaa sheippaamista mukaan.

Ohjevideoiden ja sääntöjen suunnittelu

Tein opettelun tueksi videoita, joissa selkeästi näytän ylläkuvatun sellaisen koiran kanssa, jolla ei ollut vielä mitään kokemusta keilan kaatamisesta. Tämä video ja pari muuta hyödyllistä tukitaitovideota löytyy ohjeet-sivulta.

Sääntöjä laatiessani päädyin siihen, että on hyvä olla paljon eritasoisia tehtäviä. Jokaiselle jotakin. Myös niille jotka haluavat kehittyä jatkuvasti taitavammiksi keilaamisessa. Tämä on saatu aikaan kasvattamalla keilojen määrää ja ohjaajan etäisyyttä koiraan kun se on tehtävällä. Ja lisäksi voidaan koiran mentaalista puolta haasta lisää sillä, ettei käytetä enää pelin edetessä niin montaa käskyä kuin ensimmäisillä tasoilla. Hauska yksityiskohta tässä pelissä on se, että jos haluaa, voi kirjata jokaisesta tasosta pisteet ylös ja kilpailla muiden kanssa julkaisemalla oman tuloksensa siihen tarkoitukseen perustetussa suljetussa facebook-ryhmässä.

Peli valmistetaan Porissa Mölkky Oy:n tehtaassa suomalaisesta koivusta. Aluksi pohdin samanlaisten viistopäisten keilojen teettämistä kuin mölkyssä. Päädyin kuitenkin pyöreäpäisiin, koska ne ovat koiralle turvallisemmat. Osa koirista nimittäin käyttää tassujaan ihan voimalla keilojen kaatamiseen. On hienoa voida sanoa, että tämä peli on kokonaan suomalainen, alusta loppuun. Pawling-peli on nyt rekisteröity tavaramerkki. Jännittävää nähdä millainen matka tästä tulee. Mielenkiinnolla odotan tulevaa.